perjantai 7. tammikuuta 2011

Vauva

Toivottavasti 2011 on alkanut siellä mukavasti, sillä omat kokemukseni uudesta vuodesta ovat olleet himpun verran ankeita. Satunnaisten pettymysten ja tupakattomuusraivareiden välissä on epäonnikin päässyt moukaroimaan ensimmäistä viikkoa. Ystävä mursi nilkkansa liukastuessaan suojatiellä ja sitten oli eräs pähkinäinen ruoka, jonka takia toisen hammas halkesi. Omat ongelmani olen lähinnä itse aiheuttanut, sillä en päässyt eilen pitkään odottamalleni Vauvan keikalle Bar Looseen, koska olin toissapäivänä urheiluvammauttanut molemmat jalkani Nintendo Wiin avustuksella...

Keikkaraportti jää siis tällä kertaa väliin, mutta Vauvasta löytyy onneksi sanottavaa muutenkin.

Copyright © by Christophe Szpajdel
Helsinkiläinen Vauva on yhtye, joka olisi pitänyt tietää jo ennen Luonto meissä c-kasetin ilmestymistä. En ajatellut mainita äänitteen formaatista mitään, mutta sitten hoksasin sen idean, joka ajoi minua nauhoittamaan mixtapeja joskus kauan sitten. Nimittäin sen, että kasetille kannattaa pistää niin hyviä biisejä, ettei tarvitse kelata. Eihän kukaan tietty tee cd-levyä tai digitaalista musiikkiakaan ajatellen, että “tämän kappaleen voi halutessaan skipata”, mutta kelaaminen kasettisoittimella on vaan huomattavasti vittumaisempaa.

Luonto meissä on iloisen tasalaatuinen kasetti, eikä kelausnappuloihin tarvitse koskea muuta kuin lopussa, jotta pääsee nopeammin kuuntelemaan sen uudestaan. Biisit kytkeytyvät toisiinsa saumattomasti sekä sävellysten että sanoitusten puolelta. Kokonaisuus ja koko bändi vaikuttaa tarkkaan harkitulta, muttei teennäiseltä. Useammassa biisissä toistuu sama kaava, eikä kappaleista erotu voimakkaasti hittejä tai huteja. Jotkut biisit vain toimivat paremmin kuin toiset.

Omiksi suosikeikseni on noussut kolmen biisin putki kasetin keskivaiheilta, jonka muodostaa ilmava Magdalena, rauhallisempi mutta loppua kohti kasvava Yhä ja tarttuva Erämaan aroille. Loput kappaleet ovat myös hyviä, mutta ne muistuttavat toisiaan paljon. Vauva sen sijaan muistuttaa bändeistä, jotka ovat joskus soineet stereoissani vähintään yhtä paljon kuin Luonto meissä nyt. Se aiheuttaa minussa ristiriitaisia tunteita.

Välillä laulaja-kitaristi Mikko Toiviaisen ääni kuulostaa niin paljon Kalle Aholalta, että hämmentää. Välillä biisien kulku ja jamittelut ovat niin Sydän, Sydäntä apinoivaa, että ärsyttää. Välillä kitarariffit kuulostavat niin paljon joltain YUP:n levyltä lainatuilta, että tekisi mieli kuunnella kaikki levyt läpi ja löytää se biisi. Mutta lopulta Vauva onkin niin hyvä sekoitus näitä bändejä ja muita elementtejä, että alan muistella Don Huonojakin vain hyvällä. Enkä silti laita soimaan mitään em. bändeistä, vaan Vauvan kasetin vielä kerran.

Kuva: Miikka Pirinen
Kolmessa edellisessä tekstikappaleessa on periaatteessa kerrottu kaikki oleellinen Luonto meissä –kassusta, mutten malta lopettaa Vauvan ylistämistä, koska niin paljon jäisi erityiskiitoksia sanomatta:

  • Sanoitukset ovat loistavia. Suomen kielen välineet ovat hallussa erinomaisesti, ja jos olisin äidinkielen opettaja ja lyriikat olisivat olleet kotiläksyjä, antaisin täyden kympin metaforien ja muiden kielikuvien käytöstä.
  • Kasetin mukana tullut saatekirje ja Vauva-zine olivat hulvattomin juttu aikoihin. Myös logo ja black metal –kasvomaalaukset luovat vaikutelman, että Vauva on sellainen bändi, jossa haluaisin itse soittaa – jos siis osaisin soittaa muuta kuin levyjä ja kasetteja. Tai vähintään haluaisin kaveripiiriini juuri tällaisia muusikoita.
  • Musiikki kuulostaa siltä, että sen on pakko olla hyvä livenä. Ensi kerran kun Vauvalla on keikka Helsingissä, jätän Wiin kuntoilupelit väliin ja aion päästä paikalle.
Lopuksi vielä kliseisesti lainaan bändiä: “onko millään mitä ihminen sanoo lopulta yhtään mitään väliä?” Menkää MySpaceen kuuntelemaan, ostakaa kasetti tai menkää keikalle ja todetkaa itse!

Linkkejä:
http://www.myspace.com/vauva
http://vauvarock.blogspot.com/
http://www.facebook.com/pages/Vauva/22652355745

Tulevia keikkoja:
8.1.2011 Henry's Pub, KUOPIO
24.2.2011 Kuudes Linja, HELSINKI
5.3.2011 Pelikenttä, HYVINKÄÄ
28.3.2011 Club YK, HELSINKI

PS. Jos tätä sattuu lukemaan iskä tai joku #tool.fi-irkkaaja niin erityissuosittelut just sulle!

3 kommenttia:

  1. moi mira.
    ihan sellasta vaan halusin tulla ilmoittamaan, että sun blogisi on aina miellyttänyt meitsiä, mutta voi hyvä luoja paratkoon, loppuvuodesta 2010 kävi jotain ihmeellistä, koska tän taso on jotenkin entisestäänkin karahtanut potenssiin viissataatuhatta. tekstit ja kaikki on vaan enemmän sinua, mikä on aivan huippujuttu, koska sinäkin oot (huippujuttu).
    että happy new year vaan. ja silleen.

    VastaaPoista
  2. PS: jos et enää kärsi alaraajahalvauksesta ja/tai haluat tehdä illalla jotain, niin ollaan menossa kutoselle katsomaan french filmsiä

    VastaaPoista
  3. Kiitos Maija kauniista sanoistasi. Mietinkin tossa aiemmin, että erooko nää mun tekstit edes toisistaan mitenkään, mut kiva kuulla et susta taso on noussut. Ja jalat on vähän paremmat nyt, joten kattellaan tota iltaa. Tuun jos en keksi mitään muutakaan.

    VastaaPoista