20 x TOP 10 of 2010 MEGAMIX

Toivottavasti kaikilla on ollut hieno 2010, koska viimeisiä viedään! Piti jatkaa tällä ha-ha-hauskalla linjalla jo ennen joulua, mutta sentään ehdin tämän vuoden puolella. Kymmenen parasta levyä ja lempibiisitkin on valittuna, mutta ne jäävät väkisinkin ensi vuoden puolella blogattavaksi, koska halajan tänään juhlimaan. Toivottavasti näistä on iloa sinne asti ja hulvatonta vuotta 2011 lukijoille!

Siisteimmät kannet:

Anbb - Mimikry

Ghost - Opus Eponymous

Kemialliset Ystävät - Ullakkopalo

Klaxons - Surfing the Void

Kvelertak - Kvelertak

Kanye West - My Beautiful Dark Twisted Fantasy

Nails - Unsilent Death

The Radio Dept. - Clinging to a Scheme

Reckless Love - Reckless Love

Strand of Oaks - Pope Killdragon

Jyräsin tanssilattian näiden tahtiin eli bailuträxxx 2010:

• Helsinki 78-82 - Cruising
• Rihanna – Only Girl (in the World)
• Robyn – Dancing on my own
• Katy B – Katy on a Mission
• Crystal Castles – Baptism
• The Chemical Brothers – Swoon
• Magnetic Man – I Need Air
• MGMT – It’s Working
• Mr. Oizo & Gaspard Augé – Tricycle Express
• Hot Chip – One Life Stand
(No kyllä joraisin Duck Saucen Barbra Streisandiikin, mut en pistäny sitä tohon ku jengi taitaa olla vähän kaikkee myöten sitä biisiä täynnä :--/)

Tipauttavimmat remixit:

• Gorillaz - Doncamatic (Joker Remix) (<-- on myös yks parhaista biiseistä tänä vuonna!)
• The Rah Band - Messages from the Stars (Atjazz Remix)
• Hans Zimmer - Time (We Plants Are Happy Plants Remix)
• Example - Kickstarts (Bar9 Remix)
• Kavinsky - Nightcall (Dustin N'Guyen Remix)
• KA SO RE - Bunnies (Helsinki 78-82 Remix)
• Plan B - Prayin' (Breakage Remix)
• Alicia Keys - Unthinkable (Physical Therapy Remix)
• The XX - Shelter (Tiga Remix)
• Foals - Spanish Sahara (Bar 9 Remix)

Voivvsss mikä nimi tolla hipsteribändillä onkaan –lista:

• Totally Enormous Extinct Dinosaurs
• Male Bonding
• Perfume Genius
• How to Dress Well
• Das Racist
• ÜBERREEL
• Coffinworm
• Waka Flocka Flame
• Foxtror Echo Lima Tango
• Duck Sauce

Tajunnanräjäyttävimmät keikat:

1. Gorillaz @ Roskilde Festival
2. Yeasayer @ Exit Festival
3. Foals @ Melt! Festival
4. Darwin Deez @ Melt!
5. SebastiAn @ Exit
6. Magnetic Man @ Flow Festival
7. Paavoharju, Harmaa Getto & Joose Keskitalo @ Korjaamo
8. Prince @ Roskilde
9. Kashmir @ Yo-talo, Tre
10. JJ @ Redrum, Hki

ALMOST ELI BUBBLING UNDER ELI MUISTELEN HYVÄLLÄ: Yeasayer @ Exit, Busy P @ Exit, Wilco @ Kulttuuritalo, Huoratron @ Tampereen Klubi,  David Guetta @ Exit, Japandroids @ Roskilde, Die Antwoord @ Exit

Hienoimpia keikkahetkiä:

• Yeasayerin ja The Very Bestin liveremix Meltissä
• SebastiAnin tilannetaju dj:nä
• Gorillazin satatriljoonaamiljoonaa lavavierailijaa
• Jeff Tweedyn uhkailulaulatus Kultsalla
• Princen Purple Rain ja sytkärimeri
• LCD Soundsystem coveroimassa Empire State of Mindia
• Tulta syöksevä parimetrinen robotti David Guettan keikalla
• Missy Elliottin kengänheittoshow
• Die Antwoordin esiintymisasut ja koreografia
• Bonaparten esiintymisasut ja koreografia

Meninpä missaamaan, ja nyt vituttaa:

• James Blake Kuudennella linjalla
• Major Lazer Flow’ssa
• Lady Gaga Hartwallilla x2
• The Rumour Said Fire Roskildessa
• Muuan Mies jossai baarissa Jyväskylässä Jyrockin aikaan
• Villa Nahin kaikki keikat (en oo nähny niitä vieläkään!)
• 30 Seconds to Mars Provinssissa (miks en menny…….)
• Hercules and Love Affair Meltissä
• Modeselektor + Bonaparte Meltissä
• (The Chemical Brothers Exitissä) (Suluissa siks, että olin kyllä paikalla, mutta en nähny kertaakaan lavalle ku siellä oli muutama muukin…)

Överisiisteimmät musavideot:

Hot Chip – I Feel Better

M.I.A. – Born Free

M.I.A, Born Free from ROMAIN-GAVRAS on Vimeo.

Bag Raiders - Sunlight

Bag Raiders - 'Sunlight' from Modular People on Vimeo.

El Guincho – Bombay

EL GUINCHO | Bombay from MGdM | Marc Gómez del Moral on Vimeo.

Yeasayer – O.N.E.

"O.N.E." by Yeasayer from Secretly Jag on Vimeo.

Lady Gaga & Beyoncé – Telephone

Lady Gaga, Telephone from Jonas Åkerlund Film on Vimeo.

Darwin Deez – Radar Detector

Cassius – I <3 U So

Cassius, I Love you so from WE ARE FROM L.A on Vimeo.

Helsinki 78-82 – Cruising

HELSINKI 78-82 - CRUISING from Top Billin on Vimeo.

Tame Impala – Solitude is Bliss

TAME IMPALA - Solitude is Bliss from MEGAFORCE on Vimeo.

NÄILLÄ EPÄMÄÄRÄISILLÄ MÄÄRITTEILLÄ KUVAILISIN VUODEN 2010 SOUNDIA:

• Post-dubstep
• Loft rock
• Tropical
• Folktastic
• Post-new rave (tai new new rave… kumpi on parempi???)
• Post-Lady Gaga
• Balearic
• Surf rock
• Future garage
• Illwave

Kuuntelin, mut en digannu tarpeeks = EI OO MUN VUODEN PARHAAT LEVYT LISTALLA –lista:

• The National - High Violet 
• LCD Soundsystem - This is Happening
• Joanna Newsom - Have One on Me
• Vampire Weekend - Contra
• The Drums - The Drums
• MGMT - Congratulations
• Jónsi - Go
• Caribou - Swim
• Broken Social Scene - Forgiveness Rock Record
• Beach House - Teen Dream (tää melkein vois olla)

MUT NÄÄ SEN SIJAAN ON, SIJOILLA 11-20, AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ:

• Chemical Brothers – Further
• Circa Survive – Blue Sky Noise
• Crystal Castles – Crystal Castles (II)
• Darwin Deez - Darwin Deez
• Klaxons – Surfing the Void
• Massive Attack – Heligoland
• Moddi - Floriography
• Surfer Blood - Astrocoast
• Two Door Cinema Club – Tourist History
• Zola Jesus - Stridulum

Noista aika moni on ehkä sellasia lättyjä, jotka ei ois täysin objektiivisessa arvioinnissa vielä tässäkään kymmenikössä, mutta ko. levyt ovat olleet tärkeitä tänä vuonna mulle, ja mun listahan tää on. Nii, ja musta on naurettavaa väittää, että Massive Attack tai The Chemical Brothers on nykyään ’paskaa’, koska ne on ollu ’parempia’ ennen.

Suomalaiset:

• Betrayal at Bespin – Diary of a Dead Man Walking
• Penniless – A Cab to the City
• Minä ja Ville Ahonen – Minä ja Ville Ahonen
• Jaakko Eino Kalevi – Modern Life
• Uusi Fantasia - Heimo
• On Volcano – New Blood
• Black Twig – Swans et Tea
• Paleface – Helsinki - Shanrgi-La
• Villa Nah - Origin
• Neufvoin - Fake Musket

Diggasin, mut en kuunnellu tarpeeks. Uus yritys ens vuonna –lista:

• James Blaken kaikki EP:t
• Ariel Pink’s Haunted Graffiti - Before Today
• Janelle Monáe - The ArchAndroid (Suites II and III)
• Big Boi - Sir Lucious Left Foot: The Son of Chico Dusty
• Deerhunter – Halcyon Digest
• Flying Lotus – Cosmogramma
• Angus & Julia Stone
• Salem - King Night
• Twin Shadow – Forget
• Chromeo - Business Casual

Tuliskohan (/tulee) ens vuonna levyä= näiden on pakko räjäyttää potti 2k11

• Late of the Pier
• Tool
• The Mars Volta
• Radiohead
• Friendly Fires
• Justice
• Rubik
• Bright Eyes
• White Lies
• Ceebrolistics (pliide joko viimein?)

Tyyliniekat:

• Klaxons
• Rihanna
• Lady Gaga
• M.I.A.
• Willow Smith
• My Chemical Romance
• Twin Shadow
• Kanye West
• Die Antwoord
• Lucy Love

Parhaat iPhone-sovellukset:

• Instagram
• Skyburger
• ShapeUp
• Pictureka!
• RobotUnicorn
• iSeeArt
• I<3 U so
• Tap Tap Revenge
• Angry Birds
• Videojug

Blogit:

• Hipster Runoff
• Pretty Much Amazing
• Fashition (kotikenttäetu)
• Chocochili
• Echoes
• 1000 Sparks
• No You Girls Never Know
• Slow Show
• Birds ate her face
• Nolot muotiblogit joita en kehtaa paljastaa

Parhaat syyt olla kirjoittamatta blogiin:

• Matkustelu
• Netittömyys
• Liian hyvä keli
• Kavereiden kaa hengailu
• Facebook-pelit
• Inspiraation puute
• Saamattomuus
• Muutot
• Siks ku kaikki uus musa kuulostaa samalta
• Kaikki muut on jo kirjottanu siit

10 lupausta vuodelle 2011:

• Lopetan tupakoinnin
• Olen vuoden sata ensimmäistä päivää täysin raitis
• Laihdun ainakin kymmenen kiloa
• Löydän kivan duunin/ pääsen unelmien kouluun
• Bloggaan enemmän ja useammin
• Käyn ainakin yksillä uusilla festareilla
• Soitan levyjä jossain julkisesti
• Lopetan kaikkien turhien iPhone- ja Facebook-pelien rämpläämisen ja keskitän ylimääräisen energiani jotenkin hyödyllisemmin esim. selaamalla Wikipediaa…
• Oon kaikilla elämän osa-alueilla vielä astetta aktiivisempi
• Katson kaikki klassikkoscifileffat ja sarjat ja luen enemmän kirjoja!

Ei sillä, että hypettäisin, mutta….. oli vaan ihan vaan totaalisen kingejä juttuja vuonna 2010:

• Insane Clown Posse – Miracles
• Jimi Constantine
• Reckless Love Salatuissa Elämissä
• Inception (ja kaikki sen aiheuttamat memet ja parodiat)
• Vuvuzelat (ja vuvuzela-beerbong)
• Kaikki Johanna Tukiaisen biisit ja feattaukset
• Jersey Shore
• Helsinkiläiset jalankulkijat raivoissaan lumikaaoksesta
• Die Antwoord
• Lesbians who look like Justin Bieber

Nonii, se oli sitten siinä... Ens vuoteen!
(Viimeisimpään liittyen) Toivoo:

20 x 2010 random things

Jou! Toissa vuoden tapaan listaan muutamia satunnaisia parhauksia kuluneelta vuodelta ennen kuin päästään varsinaisten vuosilistojen kimppuun. Ensi vuosikin näyttää muuten aika mahtavalta, koska hommasin eilen liput Primaveraan! Brittifestarit jää siis tulevanakin vuonna väliin, mutta ehkä sitten sitä seuraavana, koska 2012 ja Glastonburyhan ei kuulosta yhtään pahaenteiseltä yhdistelmältä...


Vuoden kiistatta siistein lesoilun aihe: Princen näkeminen livenä! Tai Gorillazin...
Vuoden hämmentävin näky esiintymislavoilla: Harmaa Getto
Vuoden hiljainen tamperelainen: On Volcano
Vuoden aliarvostetuin nakkilalainen: Penniless



Vuoden brooklyniläisbändi: Yeasayer
Vuoden roskiksesta takaisin levyhyllyyn: Crystal Castles
Vuoden tuttu nimi jo ties kuinka monelta vuodelta, jota en saanut aikaiseksi testata tänäkään vuonna: Bon Iver



Vuoden MTV:ltä tuttu: Rihanna ja Drake (yhdessä ja erikseen)
Vuoden isoin pettymys: M.I.A.


El Guincho - Bombay from CANADA on Vimeo.

Vuoden kreisein musavideo: El Guincho - Bombay
Vuoden hynttyyt yhteen -poppoo: Magnetic Man
Vuoden bändi, jonka olisin voinut löytää aiemminkin: These New Puritans
Vuoden fail: Se, etten saanut koskaan listattua viime vuoden parhaita levyjä
Vuoden kuunnelluin mutta ei paras kappale: Two Door Cinema Club – Cigarettes In The Theatre



Vuoden "ei saatana", josta tulikin "totta vitussa": Die Antwoord
Vuoden viime vuoden juttu, joka päräytti karvat pystyyn vasta tänä vuonna: Japandroids


Helsinki 78-82 - Cruising musicvideo from Flatlight Films on Vimeo.

Vuoden siisteimmät suomalaiset: Kaikki pyöräilijädudet Helsinki 78-82:n Cruising-musavideossa
Vuoden turhin comeback: Don Huonot
Vuoden ylläripylläri: Kanye West
Vuoden paras extempore-päätös: Lähteä Serbiaan Exit Festivaliin

Parhaita levyjä ja biisejä sitte vielä ennen joulua.

Loput biisit

Jotta joskus pääsisin vuosilistojen pariin, hoidan noi päiväbiiseilyt kerralla pois alta. Ei tota touhua voi osaltani muutenkaan oikein säännölliseksi sanoa, joten tuskin haittaa ketään. Sitä ennen vähän kuulumisia...

On Volcano Korjaamolla

Melkein pari viikkoa sitten kävin katsomassa Betrayal at Bespinia ja On Volcanoa Korjaamolla. En tiedä, tuleeko siitä jotain keikkaraporttia, mutta jos en saa aikaiseksi, niin molemmat ovat mahtavia yhtyeitä. Töölöstä pyyhälsin Jyväskylään, Tampereelle, Ylöjärvelle, Juupajoelle ja Hämeenkyröön ennen kuin tulin takaisin Helsinkiin juhlimaan koko viikonlopun kestäneitä tupareita. Kiirettä piti niin, etten oikein mailejakaan ehtinyt tsekkailla, joten alta löytyy ehkä joillekin jo vanhoja juttuja. Toivottavasti uusia joillekin.

•  Osallistukaa Roskilden joulukalenteriin! Voitin viime viikolla sieltä festarilipun, eikä tartte enää arpoa, jättäiskö ens kesänä väliin. Tällä hetkellä bileisiin varmistuneena ovat AfroCubism, How to Dress Well, Iron Maiden, Kings of Leon, Autopsy ja Weekend.

• Jos musalistakirja jäi tilaamatta joululahjaksi, suosittelen pukin konttiin keikka- ja festarilippuja. Festarilippuja saa vuoden loppuun asti alennuksella niin kotimaisilta kuin ulkomaisiltakin festareilta. Jos budjetti on pienempi, on Suomeen tulossa hienoja bändejä vähän edullisemmillekin keikoille. Ensi vuonna Suomessa piipahtavat mm. Sleigh Bells, Junip, ...And You Will Know Us by the Trail of Dead, My Chemical Romance, Devin Townsend Project, Ulver, Nas, Comeback Kid, Kvelertak, Alcoholic Faith Mission, White Lies jne.

• Kuunnelkaa Sister Flo'n uusi albumi Ystävyys/ Friendship täällä, ja mikäli miellyttää, menkää sitten lähimpään levykauppaan ostamaan se vinyylinä kotiin.

• Eipä tässä sit kai muuta, ku että perjantaina on Korjaamolla Penniless, mitä oonkin jo tovin odotellut. Eli nyt niihin loppuihin päiväbiisehin.

Day 16 - A song that you used to love but now hate

Yleensähän siinä käy juuri päinvastoin. Mut kaippa aika kultaa muistot, vaikka en mä kyllä tätä vieläkään vihaa. Ei vaan ole niin hyvä kuin kymmenen vuotta sitten.


Day 17 - A song that you hear often on the radio

No nii, en kuuntele radiota juurikaan. Paitsi viime viikolla kuuntelin, kun oltiin tien päällä. Sillon soi useimmin Rihannan Only Girl (in the world), mutta sehän on jo tässä haasteessa käytetty, joten en sit vastaa mitään.

Day 18 - A song that you wish you heard on the radio
 (päinvastoin edition)
Ei sillä niin väliä mitä hyvää musiikkia radiossa soi, mutta ne huonot vois sieltä välistä jättää kokonaan pois. Eli en toivoisi esimerkiksi kuulevani tätä enää koskaan missään:


Day 19 - A song from your favorite album

Ei ole yhtä tiettyä lempialbumia, mutta tää on ainakin sinnitellyt yhtenä lemppareista tosi pitkään:


Day 20 - A song that you listen to when you’re angry

En ehkä just tätä biisiä, levyä tai bändiä, mutta YouTube ei ole tänään ystävä, ja tää on kuitenkin vähän siihen suuntaan:


Day 21 - A song that you listen to when you’re happy



Day 22 - A song that you listen to when you’re sad



Day 23 - A song that you want to play at your wedding



:""---)

Day 24 - A song that you want to play at your funeral



I will see you in the next life.

Day 25 - A song that makes you laugh

Ainakin viikonloppuna nähdyn karaokeversioinnin jälkeen tämä:



Day 26 - A song that you can play on an instrument



Day 27 - A song that you wish you could play



Day 28 - A song that makes you feel guilty



Day 29 - A song from your childhood 



Day 30 - Your favorite song at this time last year

Paavoharju, Harmaa Getto ja Joose Keskitalo

Lauantaina se viimein tapahtui. Saapui päivä, jota olin odottanut vuosia, ja odotus oli sen arvoista. Ennen keikkojen alkamista totesin Korjaamon aulassa, että Paavoharjun viimeinen keikka olisi sellainen tapahtuma, jonne olisin matkannut Australiasta asti. Harmi tietty ausseille ja muille, ettei tapahtumasta pidetty sen isompaa mekkalaa.

En tietenkään ollut odotellut Paavoharjun viimeistä keikkaa, vaan yksinkertaisesti ei-niin-läskiksi vedettyä esiintymistä todellatodellatodella harvoin esiintyvältä yhtyeeltä. Aikaisemmat yritykseni eivät ole onnistuneet niin hyvin. Jyrockissa 2007 Paavoharju ja Joose Keskitalo keinuttivat harmaata kehtoa, ja esittivät kaiken dokaamisen ohella mm. Kirkaa. Lopulta bändi buuattiin pois lavalta... Viimevuotisen Roskilden keikan missasin vain omaa huolimattomuuttani, koska katsoin kelloa väärin(!!!). Tanskanesityksen koheltamisprosenteista en ole kuullut mitään, eli jos joku tietää enemmän niin valaiskoot minuakin.


(Nyt on niin paskaa laatua, että pitää pyytää anteeks, mut eipä ollu HD-kameraa noina vuosina. Eikä oo kyllä vieläkään.)

Paavoharju on siis bändi, jonka lavaesiintymistä on kuvailtu säälimättömin sanoin, mutta toisaalta olin vain kuullut huhuja keikoista, joilla bändi on ollut tosissaan lavalla - ja sellaista keikkaa olin odottanut lauantaihin asti. Tämän pohjustuksen jälkeen ei liene epäselvää, että odotus päättyi, kuten päättyi Paavoharjun keikkailukin, vaikka taisi olla lähellä, että bändi olisi perunut viimeisenkin keikkansa. Ennen illan viimeistä esiintyjää siis ehti tapahtua yhtä sun toista.

Korjaamon ovet avattiin klo 21, ja 21:30 oli määrä näyttää Unien Savonlinna dvd, jonka julkaisua lauantaina juhlittiin. Ensi-ilta viivästyi himpun verran, sillä koko yleisö oli tullut paikalle ajoissa, ja jonoa sisään riitti. Viimeiset ennakkomyynnistä jäljelle jääneet liput loppuivat ennen elokuvan esittämistä, eivätkä kaikki halukkaat mahtuneet saliin. Kuten minä. Ei siis kommentteja Unien Savonlinnasta.

Joose Keskitalo

Ensimmäisenä lavalle nousi Joose Keskitalo yhtyeineen. Tässä tapauksessa yhtyeineen on monikossa, koska Joosen kanssa lavalla soitti peräti kolme eri bändiä: Keskitalon "ensimmäinen kunnon yhtye" Super Konga Boys sekä Kaupungit Puristuvat Puristimissa ja Kolmas Maailmanpalo. Soittoaikaakin oli varattu puolitoista tuntia, joka meni ohi aivan hujahtaen. Tuntui kuin Joose ja kaverit olisivat soittaneet kaikki lempibiisini eri albumeilta.

Totuus on kuitenkin se, että kaikkiin lemppareihin olisi vaadittu vielä ainakin tuplasti esiintymisaikaa. Joosen setin aikana kuultiin kuitenkin mm. Minä ja Kapteeni, Lintu, Ikaros Laskee Mäkeä, Kuolleen miehen laulu, Pimeydestä pimeyttä vastaan, Riivaajat, Musta katu ja Laulu laakson kukista, joten voitte kuvitella, millaista kylmien väreiden sinfoniaa keikka oli. Toden totta, kaksi Paavoharjun biisiä lipsahti Keskitalon keikalle, mikä oli vähän epäilyttävää, vaikka toisaalta muusikot vierailivat lavalla vähän kaikkien illan bändien kanssa sekaisin.

Harmaa Getto

Harmaata Gettoa en ollut aiemmin nähnyt. Levyltä bändi tuntui hetken aikaa ihan hauskalta vitsiltä, mutta Suomimorsiamen pyhä tie unohtui silti kuuntelemattomien levyjen läjään aika pian ilmestymisensä jälkeen. Hieman yllättäen keikka oli kuitenkin aivan yhtä mainio kuin muidenkin sinä iltana. Pelätty kohellus keskittyikin Harmaan Geton keikkaan, ja siihen se istui.

Keikka alkoi tarinanomaisesti miehestä, joka oli tullut etsimään takahuoneesta Jumalaa, ja yltyi siitä kappaleeksi, jossa huudettiin "minä syljen teidän päällenne". Esiintyminen oli sen verran uskottavaa, että pelkäsin yleisöön satavan pian sylkeä, mutta katsojien riemuksi lavalla korkattiinkin vodkapullo ja sen sisältö tarjottiin eturiviin shottilaseissa. Siitäkös yleisö villiintyi ja edessä tanssittiin riehakkaasti viinapaukkujen jälkeen Peuran ja Harmaata ku harmaata tahtiin. Pullon pohjalle jääneillä tipoilla annettiin yleisölle viinakaste. Seuraavaksi lavalle harppoi Murska Murre hunajamelonin kanssa, joka myöhemmin heitettiin yleisöön. Keikan päätteksi lavalta lensi vielä muutama c-kassukin, ja niiden sisältöä pohtineille kerrottakoon, että mitään Savonlinnajengin spessuäänityksiä niillä ei ollut, vaan nappaamallani Patmosraportti Egyptistä -kasetilla oli juuri sitä mitä kyljessä lukikin...

Paavoharju

Harmaan geton jälkeen piti Paavoharjun nousta lavalle "aivan kohta", mutta toisin kävi. Yleisö vaikutti närkästyvän, ja selkäni takana tapahtui asioita, jotka luultavasti vaikuttivat myöhästymiseen. Draamaa oli huhujen mukaan riittänyt takahuoneeseenkin asti, ja uhkakuva keikan peruuntumisesta tuntui todelliselta. Lopulta yhtye kuitenkin nousi lavalle, mutta ilmeisesti siellä ei ollut kaikkia joiden piti olla.

Biisejä kuultiin maksimissaan kuusi, mutta ne olivatkin sitten juuri ne kappaleet, jotka olin aina halunnut kuulla livenä.  Niin sanotusti top 6 Paavoharju-biisit, joihin lukeutui mm. Kuljin kauas, Valo tihkuu kaiken läpi ja Kuu lohduttaa huolestuneita. Yleisö vaati encorea, ja se tulikin, mutta esitys tuntui lähinnä haistattelulta. Kolmatta kertaa yhtye ei enää tullut lavalle, vaikka aplodit raikuivat edelleen. Varta vasten Paavoharjua katsomaan tulleet varmasti lähtivät pois harmissaan, mutta itse olin enemmän kuin tyytyväinen. Illan aikana kuultiin kaikki Paavoharju-biisit mitä saatoin toivoa, ja kun muistaa ne Keskitalon keikalle lipsahtaneet kappaleet, niin kattaus oli erinomainen.

Nälkä tietty kasvoi syödessä, ja seuraavana päivän haikailin jo palaamisesta ajassa taaksepäin. Kaikkien lavalla vierailleiden yhtyeiden keikoista syntyi yksi ikimuistoinen ilta, jollaista tuskin enää koskaan tulee vastaan. Tätä muistellaan vielä vuosi(kymment)en päästä.

Perjantaivideot

Suosittelenpa tsekkaamaan Klaxonsin, White Liesin ja muiden uudet musavideot. Tällä kertaa oli visuaalisuodatinkin päällä, eli jokseenkin tyylikkäitä videoita kaikki. Biiseistä ei varmaan tarvii enempää sanoa, koska enhän mä paskasta kirjota. Paitsi hyvästä niinku viimeks.


No nii jätkät, wtf? Video alkoi nätisti, ja sitten lähti Klaxonsille tyypilliseen tapaan vähän lapasesta. En tiedä hämmentääkö mua enemmän alastomuus vai raajojensulauttamisefektin häikäilemätön käyttö. Ehkä ne on nuo orgiat kokonaisuudessaan, jotka hämää. Ne vissiin hämäs YouTubeakin sen verran, että ensimmäinen musavideo poistettiin sieltä vikkelästi. Ihan siisti pätkä kuitenkin ja biisikin lemppari Surfing the Voidilta. Tosin videon yhteydessä se kuulosti huonolta.


Se ois sitten seuraavana vuorossa tähän asti paras näkemäni soitteluvideo. Simppeliä mutta helvetin tyylikästä á la Betrayal at Bespin. Videobiisi on pidennetty ja parannettu versio Diary of a Dead Man Walking -debyytiltä löytyvästä All Stories Must Endistä. Toimii muuten yhtä hyvin livenä, joten kaikki kykenevät tulee sitten Korjaamolle 3. joulukuuta.

Videorintaman uutuuksista kannattaa myös tsekata White Liesin tammikuussa ilmestyvän Ritual-levyn eka sinkkubiisi Bigger Than Us. Videoon on käytetty rahaa, mutta suuhun jää liiallinen yrittämisen maku. Ehkä se siitä paranee sitten kun videon saa katsoa paremmalla kuvanlaadulla. Tällä hetkellä upottaminen blogiin ei onnistu, ja videon voit katsella NME:n sivuilla. Suosittelenkin lähinnä upouuden biisin takia, joka ei sekään mitään uutta tarjoa, mutta on taattua White Liesia hyvine lyriikoineen. Jos ei joku vielä tiennyt, niin bändi tulee huhtikuussa Helsinkiin ja Tampereelle klubikeikoille. Ajattelin mennä ainakin toiselle.


En ole aiemmin pitänyt Lykke Li'tä oikein minään, mutta Get Some iski jo ennen videoakin. Tässä värittömässä videossa yhdistyy aikalailla kaikki, mikä on tällä hetkellä mun mielestä coolia. Ennustan, että noitarumpujen, okkultismin, heimokulttuurien, villi-ihmisten, psykedeelien, mantrojen ja mystiikan inspiroimat jutut on pian siistiä myös valtavirrassa.

Day 15 - A song that describes you

Mun kohdalla näiden pitäis kai olla viikon biisejä, mut mennään nyt näin. Biisikin kuvaa ehkä enemmän sitä, mitä haluaisin olla...

Zlad! - Elektronik Supersonik


Hyvää viikonloppua.

Niin hyvää paskaa

Musamaailma elää ja voi hyvin, mistä todisteena on vähintään se, että mainitsemisen arvoista paskaa tulee koko ajan niin paljon, etten ehdi läheskään kaikesta kirjoitella. Ainoaksi mahdollisuudeksi jää ilmeisesti tehdä meikäläisen kootut suosikit -postaus, joka kattaa kaiken viime viikkoina/ kuukausina soineen. Eikä pelkästään soineen, vaan kaikkea alta löytyvää on tullut vähintäänkin luukutettua. Täysillä ja hävyttömiä määriä.

Cassius - I <3 U So

Ed Banger, I love you so. Nonii, ei kovinkaan monimutkainen biisi, mutta niin jumalattoman kuumaa soundia bändiltä, joka on yhtä vanha kuin minä. Erikoispisteet kekseliäästä iPhone-ohjelmasta, johon videon erinomaisuus nojaa.

Cassius-ohjelman voi siis ladata ilmaiseksi iTunesista. Vaikka idea on simppeli, iloa on riittänyt. Jos joku innostuu lataamaan tuon, suosittelen lataaman samalla myös Instagramin. Se on ilmainen kamera-applikaatio, joka ikään kuin yhdistää Flickrin, Twitterin, Foursquaren ja Facebookin - ja tekee maailman paskimmasta kännykkäkamerasta oikeesti siistin.

Crystal Castles - Not in Love (feat. Robert Smith)

Mitä enemmän tätä versiota biisistä kuuntelen, sitä enemmän vakuutun siitä, että Robert Smith voisi The Curen ohella olla Crystal Castlesin uusi laulaja. Tai että CC voisi harrastaa vierailijoiden haalimista enemmänkin. Bändin kakkoslevyltä löytyvä versio on huonon hailakka verrattuna tähän yhteistyöhön, ja voittaa tämä melkein alkuperäisen Platinum Blonden vedonkin.

Duck Sauce - Barbra Streisand

Muistuttaisin että Duck Sauce on yhtä kuin A-Trak ja Armand Van Helden. Hehkutin jo duon ekaa singleä, jonka toinen sinkku eli Barbra Streisand pieksee mennen tullen. Tältä kuulostaa kutsu tanssiin. Lisäksi So Me alkaa olla pikkuhiljaa yks meitsin lempparimusavideo-ohjaajista. Kädet ilmaan.

Girl Unit - Wut

Ehdolla vuoden dubstep-anthemin lisäksi vuoden parhaaksi biisiksi. No ei ehkä ihan, mutta melkein.

Hans Zimmer - Time (We Plants Are Happy Plants Remix)

Ensimmäiset 50 sekuntia voi kelailla ihan huolella ohi, varsinkin jos Inception on vielä näkemättä, sillä alku on leffadialogia. Kävin itseasiassa katsomassa kyseisen elokuvan vasta hiljattain, ja pakko kumartaa Hans Zimmerin suuntaan, sillä musiikki paransi kokemusta - ja We Plants Are Happy Plants paransi vielä entisestään erinomaista Timea. Viimeisin yhtä paljon fiilistelemäni leffabiisi onkin jo kymmenen vuoden takaa eli Clint Mansellin Lux Æterna Requiem for a Dreamista.

Kenton Slash Demon - Sun

Kenton Slash Demon edustaa sitä Tanska-soundia, josta olen tänä päivänä innoissani. Kovaa on kaahannut Köpis-house Mewin ohi.

Minä ja Ville Ahonen - Sano

Ei niinkään tämä yksi biisi vaan koko debyyttilevy on ollut kovassa pyörityksessä. Harvemmin innostun suomenkielisestä musiikista, koska sanoitukset särähtävät usein korvaan sellaisina, joita osaisin itsekin kirjoittaa. Minä ja Ville Ahonen sen sijaan sanoittaa rohkeasti, ja se kuulostaa ainoastaan loistavalta.

Netsky - Eyes Closed

Joku kommentoi YouTubessa tätä kappaletta seuraavasti: "It's a known fact that when Jesus was resurrected and returned to earth, he was actually listening to this track on his walkman."

Penniless - Go Girl

Kuten on aiemminkin todettu, Penniless on Suomen aliarvostetuin yhtye. Nakkilalaisten uusin levy A Cab to the City on vähintään yhtä tiukka kuin edellinen The Attraction, ja ainakin omilla listoillani vuoden paras kotimainen levy. Päätösraita Go Girl on esimerkillisen upea päätösballadi, josta en tunnu saavan ikinä tarpeekseni. Biisiä ei valitettavasti löydy YouTubesta, MySpacesta tai Spotifysta, mutta sen voi ostaa useimmista digitaalisen musiikin verkkokaupoista tai kuunnella edes klipin iTunesista. Suosittelen yhden biisin sijasta kyllä samantien koko levyn hankkimista - sekä keikoille eksymistä. Tänä vuonna yhtyeen ehtii nähdä vielä Tampereella, Forssassa, Turussa, Helsingissä ja Porissa.

Uusi Fantasia - Liian Myöhään (feat. Freeman)

Ainakin Stupido Shop on hehkuttanut Uuden Fantasian Heimo-levyä vuoden odotetuimmaksi kotimaiseksi, ja nyt kun se eilen ilmestyi, ei levy ainakaan muutamalla pyöräytyksellä lunastanut näitä valtavia odotuksia. Mut ei kai voi odottaakaan, että kaikki biisit vois olla yhtä hyviä kuin Liian Myöhään?  Jos näin ois, ei olis Pennilessillä enää saumaa vuoden parhaaks kotimaiseks.

Violens - Violent Sensation Descends

Violensin Amoral oli yksi eniten odottamistani debyyteistä tältä vuodelta. Siihen nähden se on soinut harmillisen vähän, mutta esimerkiksi yllä oleva kappale todistaa, että lisäpyöräytyksiä tarvitaan. Pop ja proge soivat kauniisti yhdessä vielä 2010-luvullakin.

Warpaint - Billie Holiday

Kaikkien maailman tyttöjen pitäisi kuunnella Warpaintia. Kaikkien maailman poikien myös. Erityisesti suosittelisin kaikille The XX:stä diggailleille, vaikkei mistään musiikkikaksosista olekaan kyse. Erityisesti suosittelisin myös kaikille suomalaisille, koska Warpaint sopii kylmiin ja pimeisiin iltoihin erinomaisesti, vaikkei varsinaisesti mitään masistelua olekaan. Ei kuitenkaan vilukissoille, sillä Billie Holiday aiheuttaa joka kerta kylmät väreet.

Jätin pari juttua pois ettei 1) tästä tuu ihan liian pitkä 2) koska vakaasti aion vielä joku päivä omistaa niille oman kirjoituksensa, koska ovat sen ansainneet. Nämäkin kyllä olisivat.

Day 14 - A song that no one would expect you to love


Ylläripylläri päivän biisikin sopii kovia juttuja just nyt -teemaan. Rihannan Only Girl (in the World)ia on bongailtu viime päivinä Gossip Girlistä Big Brotheriin, ja jos mulla olisi tv-sarja, olisin varmasti kanssa valinnut tän taustamusiikiksi siihen. Olen luukuttanut kyseistä biisiä ehkä jo enemmän kuin Umbrellaa aikanaan, ja sehän se vasta hitti oli. Odotan, että jonain päivänä tästä putkahtaa ulos joku ihan timanttinen dubstep-remix, joka räjäyttää mun aivot mössöksi seinille. (Tekisin ite jos osaisin.) Mut joo, jengi ei ehkä ajattele mua ensimmäisenä Rihanna-faniksi. En mä fani kyl olekaan, mut on nuo hittibiisit ovat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta ansainneet ne listaykkössijoituksensa.

On Volcano: New Blood EP

Viime päivinä ei ole ollut epäselvää, mitä kuunnella, sillä On Volcanon toinen ep putkahti ilmoille ihan yllättäen, ja mikä parasta, sen voi ladata ilmaiseksi bändin kotisivuilta!

Cover art by Teemu Raudaskoski

Pari vuotta sitten tituleerasin On Volcanon parhaaksi tamperelaiseksi yhtyeeksi, ja uusi ep pitää huolen, että titteli on yhä ajankohtainen. Trioksi kutistunut bändi on kehittynyt uuteen suuntaan, mikä oli arvattavissa jo keikkojenkin perusteella. Mansen Arcade Firestä on tullut parin vuoden kuluessa post-rock-jättiläinen, jonka biisit kuulostavat valtavilta. Samalla bändi on muuttunut hieman värittömämmäksi, joskin Suomen musiikkikentällä On Volcano on edelleen kiva väripilkku.

Vertailussa kaksi ilmestynyttä ep:tä ovat kovin erilaisia, vaikka esittäjän tunnistaakin olevan sama. New Blood on täynnä pitkiä tunnelmointeja, ja biisikestot menevätkin kaikki kuuden minuutin paremmalle puolelle. My Sleep Was Filled with Dreamsiin verrattuna radiokelpoiset hittibiisit puuttuvat, mutta ilahduttavan tarttuvia kitarariffejä ei ole silti karsittu pois. Radiohuomiota onkin saavutettu uudemman tyylin myötä, ja yhtye vierailikin joitakin kuukausia sitten YleX:n M1-studiosessioissa. Listattiinpa On Volcano myös viime kuussa YleX:n ja Rumban tulevaisuuden tusinaan.

Lataa New Blood ep täältä. (Oikeasti ladatkaa! Tästä ei voi oikein suomalainen tunnelmointi parantua.)

Facebook: http://www.facebook.com/pages/On-Volcano/20869746528

MySpace: http://www.myspace.com/onvolcano

Twitter: http://twitter.com/onvolcano

Bändin livekunnon voi tsekata Helsingin Korjaamolla 3.12., jolloin lavalle nousee myös vähintään yhtä tunnelmallinen Betrayal at Bespin. Spektaakkelimainen ilta luvassa!

Day 13 - A song that is a guilty pleasure


Jimi Constantine - Dirty Cinderella: Heh heh... Näin reagoin Konstantinos "Jimi Pääkallo / Jimi Constantine" Hiekkasen uuteen singleen:

1) Mitävvv? Ei tää voi olla sama tyyppi?!?! Eihhhh, MITÄ TÄÄ ON??? Myötähäpeä!

2) Oliks toi näin nolo jo niihin aikoihin ku tykkäsin siitä?

3) MIKS NÄIN PALJON AUTOTUNEA?

4) Onks sen kaveripiiri vaihtunu rokkikukoista Cheekin, Uniikin, Pikku G:n ja Tidjanin seuraan? (Ja miks mä tunnistan noi tästä videolta?)

5) Miks se on ilman paitaa?

6) Ei hetkonen, nää sanat on ihan käsittämätöntä skeidaa :-----DDDDDDDDDDDDDDDDD

7) Oliks tää vitsi vai onko tuo tosissaan?

8) Ai saakeli kun jäi soimaan päähän. Pistänpä viel kerran soimaan.

9) Täähän on oikeestaan ihan hyvä läppä.

10) Voittaispa Jimi euroviisut...

Jos nautit äsköisestä, suosittelen tsekkaan myös tämän...

Vaatimattomasti maailman paras joululahjaidea

Hei kyllä mä joskus pidänkin lupaukset näiden blogikirjoitusten suhteen! Reipas kuukausi takaperin tilasin Amazonilta viiden kirjan paketin, jonka arvioitu saapumispäivä olisi vasta ensi viikolla. Kirjalähetys saapuikin siis etuajassa jopa usealla viikolla, mutta joulukaaoksen ja postilakkoilujen takia suosittelen tekemään nettiostokset ajoissa, että paketit kolahtelee luukuista ennen joulua. Siis sikäli, että teidänkin mielestänne tämä on maailman paras joululahjaidea.

Jos kaveripiiristä löytyy yksikin musanörtti, tämä on ihan ehdoton lahja. Tässä riittää täytettävää vaikka musiikkijournalistillekin.

Lisa Nolan listakirjasta löytyy juuri ne kaikki listat, joiden voi kuvitellakin löytyvän - ja paljon lisää. Parhaiden bändien ja musavideojen lisäksi tilaa löytyy omille kuvitteellisten bändien nimille, sydäntäriipaisivimmille erobiiseille, biiseille jotka haluaisi kuulla esitettävän serenadeina, ihanimmille viimesille hitaille sekä bändeille tai artisteille, joiden taustatanssijaksi haluaisi ryhtyä. Välillä listat on teemoiteltu aikakauden mukaan, välillä genreittäin. Myös epäsuorasti musiikkiaiheisia listoja on ripoteltu väliin.

Listoja on yhteensä 70 ja loppuun on varattu tilaa omille keksimistä odottaville listoille. Tilaa jokaiselle aiheelle on 20 riviä, mikä on tarpeeksi ellei liikaakin. Vaikka oma kopioni on pyörinyt laukussa mukana käytännössä koko ajan sen saapumisesta lähtien, listaaminen on osoittautunut yllättävän vaikeaksi - joidenkin otsikoiden kohdalla jopa mahdottomaksi. Kyseinen kirja olikin yksi isoin syy, jonka vuoksi viime viikolla pohdiskelin vanhempien siirtämää musiikkiperintöä ja menneiden vuosikymmenten helmiä. Parhaiden kitarasankareiden listalleni on päätynyt vasta kolme virtuoosia, ja lempikappaleitteni lista on kaikessa haasteellisuudessaan jäänyt kokonaan koskemattomaksi.

Jotta voisin tehdä lisää toteuttamista odottavia lupauksia blogin suhteen, lupaan tehdä jokaisesta 70 aiheesta mixtapen tai vähintään Spotify-soittolistan, kunhan saan listat listattua. Sen verran lupaan vielä lisää, että siinä menee vuosi jos toinenkin - ehkä voidaan puhua jopa vuosikymmenistä :--D

Music Listography -kirjan parhaita puolia on ehdottomasti se, että nyt kun tulee mieleen joku mahtava musiikillinen idea tai saavutus, ei tarvitse kirjoitella sitä ylös satunnaiselle lappuselle, joka hukkuu kuitenkin. Esimerkiksi soittolista omiin hautajaisiini olisi luultavasti valmis, jos kaikki lappuset olisivat tallella, mutta jatkossa biisit kaikkiin seremonioihin tulevat löytymään yksien kansien välistä. Samalla kirja kuvastaa aikaa erinomaisesti, ja jotkut listat heijastavat taatusti kirjoitushetken elämäntilannetta, vaikka listapohjat ovatkin ajattomia.

Toinen huomionarvoinen parhaus liittyy kirjan kuvitukseen. Michael Gilletten piirustukset värittävät jokaista aukeamaa. Välillä kuvat liittyvät listausaiheeseen yleisemmällä tasolla ja välillä kertovat kuvittajan omista suosikeista - ja ne ovat poikkeuksetta upeita. Toisaalta ne innostavat listaamaan omatkin suosikit piirtäen, mutta ainakaan tämän bloggaajan kyvyt eivät tähän riitä, joten oman värikkyyteni olenkin tuonut sivuille lähinnä erivärisillä värikynillä...

ISBN: 0811869466

Amazon: http://www.amazon.com/Music-Listography-Journal-Lisa-Nola/dp/0811869466/

Akateeminen kirjakauppa: Akateeminen kirjakauppa

CDON: http://cdon.fi/kirjat/music_listography-598275

Suomalainen kirjakauppa: Suomalainen kirjakauppa

Samassa paketissa tuli siis pari muutakin kirjaa. My Listography: My Amazing Life in Lists on myös Lisa Nolan käsialaa. Se on vaihtoehto niille, jotka pitävät satunnaisten asioiden listaamisesta, mutta kokevat musiikkiteeman liian haastavaksi. Kansien välistä löytyy tilaa toiveille sekä jo koetuille asioille. Tilaa on niin materialle kuin abstrakteille mielikuvitusta vaativillekin asioille. Se muistuttaa lapsuudesta tuttuja ystäväkirjoja, joskin kysymyksiä ja vastaustilaa on enemmän - eikä tähän kirjaan saa muut kirjoitella. Keltakantinen opus sopii kaikenikäisille lapsista vanhuksiin, mutta englantia on ymmärrettävä edes vähän.  Kirjan kuvittanut Nathaniel Russell on hänkin taitava, mutta kirjan tyyliin huomattavasti lapsekkaampi kuvittaja kuin Gillette.

ISBN: 0811863999

Amazon: http://www.amazon.com/My-Listography-Amazing-Life-Lists/dp/0811863999/

Akateeminen kirjakauppa: Akateeminen kirjakauppa

CDON: http://cdon.fi/kirjat/nola%2c_lisa/my_listography-4811418

Keri Smithin Non-planner datebookin tilasin omiin kalenteritarpeisiini. Minulla ei ole ollut koko vuonna paperista kalenteria, ja sen olen vuoden kuluessa saanut huomata. Edelliset kalenterit eivät ole olleet minulle tiukkaa päiväaikataulua vaan satunnaisessa käytössä oleva muistiinpanolehtiö, muistuttaja, päiväkirja ja satunnaisten asioiden listausalusta. The Non-planner Datebookissa ei ole siis valmiita kalenterisivuja, vaan päivämäärät voi kirjata ylös käytön mukaan. Lisäksi välistä löytyy tyhjiä listapohjia ja kivasti kuvitettuja päiväkirjasivuja. Eli juuri sitä mitä tarvitsinkin. Jos taipumukset ovat yhtään samanlaiset kuin meitsillä, kannattaa tutustua myös tähän vihkoseen.

ISBN: 1934378194

Amazon: http://www.amazon.com/Non-Planner-Datebook-Keri-Smith/dp/1934378194/

Little Otsu Publishing: http://shop.littleotsu.com/products/the-non-planner-datebook-by-keri-smith

Jos mielikuvitusta riittää voi tietty itsekin kasailla listakirjan. Itseni kohdalla moinen ei tulisi kuuloonkaan, sillä askarteluvimmani loppuu yleensä ennen kuin ehtii alkaakaan, mutta onneksi on Amazon ja ihmisiä, jotka ovat kehitelleet ja julkaisseet nämä kirjat.

Day 12 - A song from a band you hate


Tällaisissa haasteissa, kuin tämä päiväbiisiprojekti, on yllä esitelty musalistakirja kerrassaan mahtava. Arvatenkin kirjaan mahtuu myös lista bändeille, joista en pidä, ja vaikka listailu onkin vielä pahasti kesken, ilmeisimmät siitä jo löytyy. Vaikka en mitään myönnä vihaavani, valitsen tälle päivälle listasta Maroon 5:n. Jos olisi pyydetty biisiä laulajattarelta, josta en pidä, olisi valinta osunut auttamattomasti Anastaciaan. Maroon 5 kelpaakin erinomaisesti tämän otsikon alle, sillä vokalistilla on äänessään liiankin paljon samaa kuin Anastacialla - varsinkin kun on mieslaulaja kyseessä. Muutenkin alla oleva biisi on niin turha rallatus, etten pysty vuosienkaan tauon jälkeen kuuntelemaan tätä loppuun asti.