Keikan jälkeiset "en hikoile näin paljon edes saunassa" ja "aivan kuin olisi käynyt suihkussa vaatteet päällä" -kommentit olivat täysin oikeutettuja ja mahdollisesti jopa riittämättömiä kuvaamaan Redrum-nimisen saunan hikistä tunnelmaa viime yönä. En oikein jaksa uskoa, että päällä ollut paitani koskaan enää tuoksuu normaalilta - niin läpimärkä se oli (on) itseni, muun yleisön sekä itsensä Gregg Gillisin hiestä. Kuvia en saanut otettua kuin muutaman, koska kamerani linssi huurtui heti kun otin linssisuojuksen pois...
(Kuva: Susan Seppälä)
Meininki oli siis kuuma. Odotukset illasta olivat todella korkealla, mutta ne täyttyivät helpohkosti. Heti ensimmäisen kappaleen (liioittelenko, oliko se vasta toisen?) aikana lava koki yleisöryntäyksen, ja tungosta riitti vielä senkin jälkeen, kun Gillis oli jättänyt lavan. Hulluista pöytäjorailuista, tunnelman lietsomisesta ja yleisön kanssa veljeilystä tunnettu mash-up-taiteilija nähtiin myös Redrumissa huteralla pöydällä keikkumassa hikisissä olohousuissaan.
Musiikillisesta puolesta ei oikein jäänyt sanottavaa. Samaa kreisiä mash-uppia Girl Talk on niin livenä kuin levylläkin eikä hämminkiä syntynyt kuin miehen USB-tikun (tai joku muu USB:in päässä ollut?) hukkuessa, jolloin sama sample jäi hetkeksi polkemaan paikalleen. Luultavasti yleisö otti sen kuitenkin vain tunnelman nostattamisena/ yleisön huudatuksena. Odotusteni mukaisesti tuoreemmatkin biisit olivat yhdistyneet bailuralleiksi Gillisin käsittelyssä eli myös uusia biisejä kuultiin jo julkaistujen ohella. Käytännössä keikka oli tätä:
Viime yö oli kohtalokas monella tapaa. Nukkumaanmenoaikaani minua ei väsyttänyt lainkaan, joten sovin kämppikseni kanssa Facebookin chatissa, että lähdemme Klubin Tummille tunneille. Muutamat juomat siellä juotiinkin ja muutamat Justicet, Emiliana Torrinit ja M.I.A.t tanssilattialla pyörähdeltiin. Kotiin palattuamme homma lähti käsistä, vaikka emme humalassa olleetkaan. "Nyt ostetaan Melt! Festivaliin liput", sanoin. Niinhän siinä sitten kävikin.
Ilosaarirock jää siis valitettavasti(?) tänä vuonna osaltani väliin, mutta lähden Saksaan raportoimaan mm. seuraavat keikat: Oasis, Bloc Party, Travis, Aphex Twin featuring Hecker, Klaxons, Röyksopp, Foals, MSTRKRFT, Metronomy, Simian Mobile Disco, Digitalism, Caribou, Diplo, Phoenix, Gossip, Trentemøller, The Whitest Boy Alive, Buraka Som Sistema, Kasabian, Rex the Dog, Jazzanova, The Soundtrack Of Our Lives, The Dodos, LA Roux, Boys Noize vs. Erol Alkan, WhoMadeWho, Ellen Allien, Goldie, Magnetic Man feat. Skream & Benga (live), Kode 9 & Spaceape, Hudson Mowhake, Tim Exile, TRG, Tiga, Baddies, Mujava, Kiki, Pilooski jne. Lista jatkuu, sillä liuta artisteja on vielä julkistamatta. Tietämättömille sanottakoon, että lähes jokaisen edellä mainitun kohdalla hyppisin kattoon, jos joku näistä ilmoittautuisi tulevaksi Suomeen. Festivaalista tulee toisin sanoen ihan hullut.
Jos joku siellä päässä kiinnostui, liput Melt!iin maksavat 99 euroa (3 pv, sisältää leirinnän) ja tässä vaiheessa kevättä lennot Saksaan Tampereelta (Pirkkalasta) Ryanairilla maksavat veroineen noin 40 euroa meno-paluu - eli reissu tulee luultavasti jopa halvemmaksi kuin Ilosaarirock.
Ps. Minulla olisi kaksi (2) ylimääräistä lippua tämän illan Girl Talk -keikalle Redrumiin, joten jos joku paikalle tuleva on vielä tikettiä vailla, olisin iloinen, jos ostaisit lippusi minulta. Se onnistuu esimerkiksi pistämällä minulle mailia osoitteeseen mirdeli@gmail.com!
Kuten kaikki tänä vuonna julkaistut Fullsteam-albumit, myös RubikinDada Bandits on päätynyt viikko ennen julkaisuaan yleisön ennakkokuunneltavaksi MySpaceen. Tämä on se päivä, kun Wastelandin ympärillä pyörinyt spekulaatio loppuu ja lopullisen mielipiteen muodostaminen "uudesta Rubikista" alkaa. Se todellakin kuulostaa uudelta, enkä Internetin täällä päässä meinaa pysyä housuissani lainkaan. Iik!!!!one
(Kuva: Pipsa Palttala)
Nautinnollisia kuunteluhetkiä! (...ja mikäli korvaa miellytti, muista piipahtaa lähimmässä levykaupassasi ensi keskiiviikkona!)
Lisää ison luokan post-rock nimiä on saapumassa valloittamaan Suomea. Irlantilainen God is an Astronaut kiertää maassamme kolmen keikan verran marraskuun alussa. Lippujen hinnoista ja mahdollisista lämppäreistä ei ole vielä tietoa. 4.11.2009 Helsinki, Kuudes linja 5.11.2009 Tampere, Klubi 6.11.2009 Jyväskylä, Lutakko
Ps. Lajitoveri This Will Destroy Youn keikalle parin viikon päästä on edelleen (edullisia!) lippuja jäljellä.
En ole toviin kommentoinut Suomea koskevia musiikkiuutisia, vaikka paljon iloa herättäneitä tapahtumia on korviini kantautunutkin.
Ainutlaatuinen punk-duo Jaakko & Jay solmi levytyssopimuksen Fullsteam Recordsin kanssa viime viikolla. Jo syksyllä Fullsteam Agencylle kiinnitetyn kaksikon live-kunto ja uudet biisit ovat sen verran omaa luokkaansa, että olin ehtinyt jo odottaa tätä uutista. Jaakko & Jay on ollut Amerikassa keikkailemassa viime viikosta lähtien mm. SXSW:n merkeissä.
Keskiviikkona julkaistava PMMP:n neljäs (ei kai sitä laimeaa lastenlaululevyä lasketa?) studioalbumi löytyy jo Spotifyn musiikkikirjastosta. Veden varaan -nimellä kulkevan albumin voi myös ostaa digitaalisesti ennakkoon Nokian musiikkikaupasta. Rehellisyyden nimissä on silti todettava, ettei se niin hyvältä kuulosta, etteikö kukaan malttaisi odottaa huomiseen saakka. (Siltikin: tässä linkki, jossa ohjeet ilmaisen Spotifyn kutsukäytännön kiertämiseen.)
Kotimaiset festivaalit ovat ilmoittaneet lisää esiintyjiä. Viime viikolla Provinssirock laajensi kattaustaan (tylsällä) suomi-rockilla ja brittiläisellä indie rockilla. Jälkimmäistä osastoa edustava Does it Offend You, Yeah? ehti kuitenkin jo peruakin keikkansa, joten jäljellä on vain paljon kehutuksi kehuttu Baddies, joka ei kuitenkaan kuulosta korviini kovinkaan tuoreelta. Vaadin ohjelmistolta edelleen enemmän.
Ilosaarirock sen sijaan pisti tuulemaan tänään lisäämällä kattaukseensa kovien kotimaisten lisäksi post-metallin pioneerin Isiksen, viime viikolla hehkuttamani Röyksoppin, kiinnostavaa indie rockia edustavan Maxïmo Parkin ja aitoa crustiaTragedyn muodossa.
Muita merkittäviä viime aikoina ilmoitettuja Suomi-visiittejä: Au Revoir Simone @ Tavastia 5.5.2009 MSTRKRFT @ Virgin Oil Co. 28.5.2009 Deerhunter @ Tavastia 2.6.2009 Social Distortion, The Sounds, Disco Ensemble ym. @ Suvilahden voimala 27.6.2009 The Flaming Lips, Mogwai ym. @ Suvilahden voimala 28.6.2009 Pg.Lost, Myne & Cetawaycab @ Turun ja Tampereen Klubit 17. & 18.6.2009
Niin vain kävi, että tämäkin viikko alkoi sairaslomalla. En ole varma, olenko ollut yhtään viikkoa täysin terve vuonna 2009. Taas yksi kipeän päivä meni tietokoneella surffaillen eri festivaalien sivuilla ja päätyen YouTubeen. Nyt olen katsastuanut luultavasti norjalaisen Ugressin videografian läpikotaisin. Tässä postauksessa muutama sen video sen parhaimmistosta.
Ugress on norjalainen electronica-yhtye, jonka soundi kulkee trip-hopin kautta big beatiin ja yhä modernimpaan elektroniseen musiikkiin. Vaikka musiikki on nojannut enemmän Dj Shadow'n ja RJD2:n kaltaiseen tunnelmointiin, samankaltaisuuksia voi kuulla nykyään nykyään myös nopeampitempoisesta ja bittimäisemmästä kokeellisemmasta paukkeesta (esim. Crystal Castles, Aavikko). Ugressin musiikkiin voi tutustua laajasti mm. Last.fm:ssä tai lataamalla ilmaisia ep:itä yhtyeen kotisivuilta. Lisäksi kaikki kokopitkät albumit löytyvät Spotifysta. Viime perjantaina julkaistua Schizophonica ep:tä voit kuunnella vaikkapa tästä.
Edellisten vuosien tapaan suuntaan tänäkin vuonna kesä-heinäkuun vaihteessa nokkani kohti Tanskaa ja Roskildea. Roskilde Festivalin lämminhenkinen tunnelma valloitti sydämeni heti ensimmäisellä kerralla niin voimakkaasti etten ole osannut enää pysyä sieltä pois. Ruisrockin osuessa usein päällekäin pohjoismaisen kilpailijansa kanssa olen myös säästynyt kesäisin ikävältä pohdinnalta, lähteäkö Turkuun hyvien ulkomaisten, huonojen kotimaisten ja paskojen järjestelyjen keskelle suhteessa kovaan hintaan.
Näin maaliskuun puolessa välissä Roskilde Festival on vahvistanut lähemmäs 40 esiintyjää tulevalle kesälle. Tänäkin vuonna helpotan sekä omaa että kanssalähtijöiden aikataulutusta esittelemällä nopeasti kiinnostavimmat esiintyjät. Kuukauden sisällä RF pistää tuulemaan vielä yli sadan esiintyjän voimin, joten lienee korkea aika aloittaa jo julkaistuista. Vaikka Roskilde jäisikin kesällä väliin, suosittelen silti yhtyeisiin tutustumista, sillä festivaali tunnetaan kyvyistään löytää tulevaisuuden tähdet etuajassa. Esimerkiksi vuonna 2006 Animal Collective heitti keikkansa pienimmällä mahdollisella lavalla. Amadou & Mariam (MySpace) Roskilden monipuolinen tarjonta pitää myös maailmanmusiikin ystävät tyytyväisinä. Vaikka world music -lava jääkin usein katsastamatta kiinnostavien päällekäisyyksien takia, onnistuu RF silti joka vuosi ujuttamaan joukkoon jonkun jo ennalta tuntemani maailman ihmeen. Malilaisen pariskunnan Amadoun & Mariamin hittibiisi Sabali voisi yhtä hyvin olla jonkin viileän brooklyniläisen afrikkavaikutteita imeneen hipsteribändin läpimurtokappale. Show kuitenkin koostunee funkimmasta Afrikka-jamittelusta. Duon uusimman albumin tuottajajoukosta löytyy mm. Blurin nokkamies Damon Albarn, ja lämmittelykeikkoja on heitetty mm. Scissor Sistersille.
Amadou & Mariam: Sabali
Cancer Bats (MySpace) Metallipäitä ja muita raskaamman musiikin ystäviä RF on hellinyt tähän astisilla vahvistuksillaan niin, että se on jopa kismittänyt muuta yleisöä. Skaalaa löytyy aina viikinkimetallista (Amon Amarath) norjabläkkikseen (Satyricon) ja melodiseen thrash metalliin (Darkane). Lisäksi katalogista löytyy maskihirmu Slipknot, Phil Anselmon Down ja lähes jokaisella suomalaisellakin festivaalilla nähtävä Volbeat. Kanadasta ponnistava Cancer Bats edustaa tällä hetkellä ohjelmiston hardcoreinta päätä, ja mikäli aikataulut vain natsaavat, aion löytyä yleisöstä myllyttämästä, sillä yhtyeen hc-punk tarjonnee välineet kunnon pitille.
Cancer Bats: Hail Destroyer
Den Sorte Skole (MySpace) Tanskassa dubstep on ehtinyt jo sekoittua kiinnostavaksi komboksi mitä erilaisimpien vaikutteiden kanssa. Huimia arvosteluja kotimaassaan niittänyt Lektion #2 onkin miksattu monesta genrestä toimivaksi paketiksi (katso biisilistaus!). Kun Den Sorte Skole tänä vuonna päräyttää tanssit pystyyn, matalat bassotaajuudet kohtaavat Dizzee Rascalin grimen, turkkilaiset kansanperinteet ja Procol Harumin. Livevideoiden perusteella keikoilla turntablet raikaavat viimeistä päivää, ja pistävät ainakin tanskalaisten jalat veteliksi. Tungokseen syytä varautua!
Den Sorte Skole: Blood on Santas Claws
Fever Ray (MySpace) Luultavasti tämän hetken supistuin naisartisti saapuu kesällä Pohjoismaiden suurimmalle rock-festivaalille. Karin Dreijer Andersson on puolikas menestyneestä The Knife -sisarusyhtyeestä, eikä naikkosen sooloprojekti eroa merkittävästi veljensä kanssa tekemästään musiikista. Jos The Knife uppoaa, uppoaa Fever Raykin. Jos ei niin ei. Karin ihastuttaa ensi viikolla myös Tavastialla, jonne lämppäriksi saapuu mielenkiintoinen norjalainen akustista doomia ammentava Svarte Greiner (liput 26/28 euroa).
Fever Ray: When I Grow Up
Röyksopp (www) Norjalainen mahdollinen headliner lukeutui bändeihin, joista lähetin ohjelmistotoiveeni sekä syksyllä että talvella järjestäjille. Duo on jälleen ajankohtainen, sillä uusi menevämpi pitkäsoitto putkahtaa markkinoille tasan viikon päästä. Aiemmin rauhallisemman electronican siimeksissä liikuskellut tunnelmointi on muuttunut yhä tanssittavammaksi. Kolmannellakin levyllä vierailevia vokaaleja tulkitsee mm. juuri mainitsemani Karin Dreijer, joten mahdollisuus live-vierailullekin lienee realistinen. Lisäksi vahvistuksista löytyy mm. Robyn ja Lykke Li. Kuuntele Junioria ennakkoon taitureiden kotisivuilla.
Tälläkin viikolla joukkoon lisätään vielä lisää artisteja ja yhtyeitä. Itse esiintymisistänsä ovat ilmoittaneet mm. White Lies ja Lily Allen, jotka kuitenkin uupuvat vielä virallisesti listasta. Nyt kun kesäsuunnitelmat ovat jo hyvällä mallilla, pistetään loppuun seuranhakuilmoitus kulttuurimatkailukaverista. Haluaisiko joku reissata kanssani Sónar Festivaleille Barcelonaan?
Viimeisen viikon olen keskittynyt missaamaan lähes kaiken. Tampere Film Festivalit edustivat minulle yhtä tarkkaavaisuuden puutetta. Keskiviikkona nukuin ohi Magyar Possen säestämän elokuvanäytöksen ja torstaina nukahtelin leffateatterissa kun Jimi Tenor säesti Andy Warholin unettavia taidepätkiä. Perjantaina Pakkahuoneella esitetyt dubstep-dokumentti Bassweight ja aiheeseen liittyneet musiikkivideot kiinnittivät kyllä kaiken huomioni, mutta sen jälkeen vietetyt Bassfaith-jatkobileet jaksoivat tanssittaa minua reippaan tunnin verran ennen kuin painelin kotiini lepäämään.
Lauantaina virettä olikin sen sijaan vähän liikaa, minkä johdosta sekä elokuvat että esiintyjät unohtuivat omaan arvoonsa kavereiden viedessä kaiken huomioni. No, totta kai Ceebrolistics tuli tarkastettua. Keikka oli samaa kovaa tasoa kuin vajaa kuukausi takaperin Turussa. Oli ilo huomata, että keikat erosivat sisällöiltään enkä joutunut tarkastamaan samaa keikkaa kahdesti.
Eilen oli tarkoitus piipahtaa taas Helsingissä. Kutsu kävi Bar Looseen Pete Parkkosen levynjulkaisukeikalle, mutta päädyin viettämään koko päivän (yllättäen) sängyn pohjalla, kun sunnuntaiaamuna krapulaksi luultu väsy paljastuikin norovirukseksi. Tilalleni edustamaan lähettämäni kämppikset kertoivat keikan maistuneen... samoin kuin ilmaisten juomien. Minä ilmeisesti tyydyn huomenna nimmarikeikkaan Tampereen Sokoksella.......
Jäi viikonlopulta käteen silti muutakin kuin kymmenen litraa oksennusta. Tampere Film Festivalin jokainen ilta oli hintansa väärti, eikä musiikin ja elokuvien kombinaatio häiriintynytkään pienistä teknisistä ongelmista. Jimi Tenor sopi Warholin taustalle kuin nenä päähän, ja sekä Bassweight että Tags'n'Beats -iltojen ohjelmistovalinnat tyydyttivät. Tässä kaksi lempimusiikkivideota, jotka sisältyivät viikonloppuuni. Roots Manuva: Witness (2001) Ohjaus: Matt Kirby
Kode9 & Spaceape: Time Patrol (2008) Ohjaus: Jasmin Jodry
Facebookin vastineet kiertoviesteille ja kaikenlaisille memeille ovat varmasti käyneet tutuiksi kyseisen sivuston käyttäjille tämän vuoden puolella. Yksi, johon kiinnosti osallistua ei kuitenkaan päätynyt Facebookissa eteenpäin, koska en ole koskaan pitäyt ihmisten häiritsemisestä erilaisilla turhilla kutsuilla tai tägäyksillä. Siispä listaan "15 elämäsi muuttanutta levyä" tänne, ja annan lyhyet perustelutkin vielä kylkiäiseksi. Levyt ovat kronologisessa elämänmullistamisjärjestyksessä, ja sulussa olevat vuosiluvut merkkaavat levyn julkaisuvuotta.
1. Hassisen Kone - Historia 1980-82 (1982) -Eka levy jota muistan fiilistelleeni, jos jätetään laskuista pois Disney-soundtrackit ja Tenavatähti-kokoelmat... 2. Spice Girls - Spice (1996) -Vei elämästäni melkein pari potentiaalista musavuotta keskittäessäni lähes kaiken musiikkienergiani tyttöenergiaan. 3. Prodigy - The Fat of the Land (1997) -Hoksasin, et on muutakin olemassa ku Spaissarit, minkä jälkeen suurin idolini olikin tovin Keith Flint. Myöhemmin hoksasin palvoneeni täysin väärää jätkää tästä bändistä. 4. Tehosekoitin - Köyhät syntiset (1997) -Tehiskausi jatkui kaiken muun rinnalla hyvin voimakkaasti seuraavat viisi vuotta. 5. Pöly - Pöly 12" (1999) -Epäilyttävän katu-uskottava valinta, mut tää oli ensimmäistä suomi hip hoppia jota kuulin, 4 real. Hehkutin tätä kaikkiin kirjevihkoihin, jotka mulla oli. 6. The Hellacopters - High Visibility (2000) -Takas rock'n'rollin pariin. Mulla oli tosi kova The Hellacopters/The Flaming Sideburns/Gluecifer yms -fanituskausi. 7. At the Drive-In: Relationship of Command (2000) - Kuulin, hurahdin ja parahdin ku heti hajos perään. Tätä kautta lähti myös The Mars Voltan, joka on mahdollisesti vaikuttanut minuun vielä enemmän, mutta jota en aio erikseen mainita.
8. Abduktio - Kolme iskua globalisaation selkärankaan (2001) -Löysin punkin, teinianarkian, punk-piirit, squattien demobändit, kiljun, revenneet farkut ja kokonaan uuden suhtautumistavan elämään. 9. Radiohead - Kid A (2000) - Aikani riehuttua rauhoituin löydettyäni Radioheadin uudelleen ja ymmärettyäni sen ainutlaatuisuutta paremmin, minkä jälkeen ei ollut enää paluuta. Tämä tapahtui 2002 vuoden alussa. 10. Disco Ensemble - Viper Ethics (2003) -Pikidipam, 20. nähtyä keikkaa vuosina 2004-2005 terveisin kiertelijä. Taisin olla kovakin fani.
11. Mew - Frengers (2003) -Näistä levyistä nynnyin. Vaan ei voi kieltää, ettenkö ois itkenyt Mewin keikalla 2003 Ruisrockissa... Mewin kautta varmaankin löysin kaiken muunkin nynnyindien. 12. Circa Survive - Juturna (2005) -Oli sellanen fiilis kuin kaikki lempparibändit ois tuupattu yhteen pakettiin. 13. Klaxons - Myths of the Near Future (2007) - Vaikka virallinen julkaisupäivä olikin tammikuussa 2007, Klaxons muutti elämäni jo edellisen vuoden puolella. New rave näkyy pukeutumisessa tänä päivänäkin, vaikkei puhtaasti... Enemmän Klaxons on kuitenkin vaikuttanut musiikin saralla ainakin siinä mielessä, että Myths of the Near Future on Last.fm:n mukaan ylivoimaisesti kuunnelluin levyni. 14.Ceebrolistics - Ö. ep(2005) -Löysin Ceebrolisticsin kunnolla, vaikka olinkin tasasin väliajoin fiilistellyt aiempaa tuotantoa (+ muita projekteja). Ö:n myötä lähti lapasista diggailu. Se kuitenkin vaati aikansa, sillä levy lojui hyllyssä lähes koskemattomana miltei vuoden julkaisupäivästä. Nyt voin vain kysyä itseltäni miksi. 15. Justice - Cross (2007) -Muuttui elämä aika electrojumputukseks tämän myötä.
+ Tässä on ihan selkeästi ollut jo pidemmän aikaa jonkinlainen muutos meneillään kaikenlaisen dubstepin ja teknon suhteen, mutten osaa ainakaan vielä sanoa mitään yhtä levyä, sillä muutos on ollut enemmän biisikeskeistä. Ei sen puoleen että pystyisin yhtä ainutta 12-tuumaistakaan mainitsemaan.
Olen viikko viikolta vakuuttuneempi, että lempiviikonpäivän titteli on lipumassa perjantai-lauantai -kaksikolta keskiviikolle. Sen lisäksi että se on virallinen levynjulkaisupäivä Suomessa kyseisenä päivänä MySpace-julkaisee viikon ennakkokuunteluartistit ja Roskilde Festival esiintyjänsä.
Roskilde nosti päätään ensimmäisten suorastaan paskojen varmistusten jälkeen ja jatkaa viikko sitten varmistetun Oasiksen jälkeen hyvää linjaansa. Tänään varmistui eniten festivaaleille toivomani The Mars Volta, puolikas The Knifesta eli Fever Ray, viime vuoden Pitchfork-voittaja Fleet Foxes ja tanskalainen erikoiselta hiphop-world music-dubstep -yhdistelmältä kuulostava Den Sorte Skole. Hurraa! The Mars Voltasta päästäänkin usealta taholta kuulemaani huhuun, jonka mukaan herrat saapuisivat tänä vuonna myös Ilosaarirockiin. Aika näyttää, näenkö yhden lempiyhtyeistäni kesällä kahdesti.
(Kuva: Kai Kuusisto)
MySpace Suomikin pisti tähän asti parhaat ennakkokuuntelunsa kehiin. Viikon artistina loistaa Michael Black Electro. Live-esiintymisten perusteella minua vaivasi pieni pelko Hysän energisyyden aiheuttamista mahdollisista ylilyönneistä, mutta tuotanto on onnistunut suuntaamaan energian juuri oikeisiin kohteisiin. Vaikka kaikuja kuuluu useista musiikkityyleistä, ei materiaali ole kaukana Ceebrolisticsista. Ensimmäisten pyöräytysten perusteella 13 kappaleen soolodebyytti saattaa olla tulevan vuoden suosikkilevyjäni. Stripped Anathomy of Michael Black Electro ennakkokuuntelussa seuraavat kaksi viikkoa MBE:n MySpacessa.
Kaksi muutakin ennakkokuunteluun päätynyttä ilahduttivat. Fonal Recordsille levyttävä laadukas instrumentaalipumppu Shogun Kunitoki julkaisee vihdoinkin kakkosalbuminsa Vinonaamakasion, ja toisena viikon päästä ilmestyvänä albumina kuunneltavissa on turkulaisen indie pop-ryhmän Cats on FirenOur Temperance Movement.
